Amigo näyttää ulkoapäin rähjäiseltä ja sen oranssissa valomainoksessa on todellista 80-luvun meininkiä. Ensimmäisellä vierailukerralla nurkkapöydässä pidettiin moottoripyöräjengin kokousta, ja viereisestä ovesta pääsisi Bar Amigoon, jonka ammattilaisasiakaskunta kesäisin valtaa edustan terassin. Silti ravintolapuolen perussisustus ja henki on piristävän rehellinen, ja ylilyövyydessään positiivisen aitoespanjalainen.
Nautin molemmilla kerroilla saman "lautasen", ravintolan nimikkoannoksen Solomillo al Amigo. Tässä mainiossa kahdelle hengelle tilattavassa annoksessa pöytään tuodaan laudalla pitkä parilla, jonka päällä tirisee kunnon keko naudan sisäfilettä, tuoreita herkkusieniä, valkosipuliperunoita, maustevoita ja läjä muita rehuja. Ensimmäisellä kerralla seuralaiseni tilasivat syvääluotaavan otoksen muista a la carte vaihtoehdoista, mutta silmäilyn perusteella uskallan väittää tämän annoksen olevan ylitse muiden.
Annos oli valmistettu erinomaisesti. Pihvi oli kerrankin medium, eikä well done, kuten liian usein Suomessa käy mediumia tilattaessa. Ruokaa, myös arvokkaampia raaka-aineita eli lihaa ja herkkusieniä, oli enemmän kuin jaksoin syödä - Amigossa ei näiden kokemusten perusteella tarvitse tilata alku- tai jälkiruokia.
Myös suositeltu viini sopi hyvin annoksen kanssa. Pienen miinuksen ravintola saa ensimmäisellä kerralla tarjotusta sangriasta, joka maistui seisseeltä ja jonka hedelmät olivat muuttuneet kitkeriksi. Lisäksi jälkimmäisen kerran jälkiruoaksi tilaamani sorbettilajitelman jäätelöt eivät olleet laadukkaimpia syömiäni (mutta niitäkin oli paljon). Hinnat ovat siedettäviä, mutta paikan profiiliin nähden suhteellisen korkeita. Esim. tilaamani parilla maksoi 29,20 € per henkilö.
Amigo hoitaa konseptinsa tärkeimmän osan, eli pihviruoan, erittäin hyvin. Rohkenen väittää, että sain elämäni maittavimmat pihvit heillä tänä kesänä. Myös ravintolan sopivan rähjäinen henki antaa kokemukselle mukavan tunnelmallisen silauksen. Ei kasvissyöjille eikä laihduttajille.
Kokemus: 4 / 5
Hinta-laatu: Ok
