sunnuntai 21. joulukuuta 2008

Yume - Sushikoulu olikin vain suppea johdantokurssi

Todettakoon aluksi, että nautin gastronomisten elämysten lisäksi myös kokkaamisesta. Erilaiset kokkikoulut ammattilaiskeittiömestarien johdolla ovat virkistystapahtumia makuuni. Töissä olemmekin järjestäneet muutamia sessioita Tony's Delin portfolioon kuuluvassa Kokkikoulu Espassa, joka on erittäin laadukas paikka. Marraskuun alussa päätimme järjestää onnistuneen asiakasprojektin kunniaksi sushikoulun, jonka toteuttajaksi valikoitui Kämpin alakerran Yume.


Koulussa pääsimme käärimään yhden kalifornian makirullan ja kokoamaan kuusi nigiriä per osallistuja. Tavoite oli siis ainakin paperilla ok. Valitettavasti toteutus oli pettymys: kouluosio kesti vain puoli tuntia ja suurin osa työstä oli tehty valmiiksi - riisit keitetty, kalat leikattu ja vihannekset pilkottu. Koulua johti perusammattitaitoisen oloinen kokki, joka kuitenkin vaikutti kiireiseltä ja haluttomalta/kyvyttömältä jakamaan syvempiä neuvoja. Hintaansa (55 euroa) nähden koulutus oli siis aivan liian suppea.

Valmistuksen jälkeen sushit luonnollisesti nautittiin, eikä lopputuloksessa ollut valittamista. Erityismaininnan Yume ansaitsee maukkaasta sushiriisistä, jonka makeusaste oli juuri sopiva. Sushien lisäksi "valmistimme" pääruoan, pöydässä paistettua lihaa, kalaa ja rapuja. Tämä fonduen kaltainen puuhastelu oli mukavaa, mutta valitettavasti paistolevyt eivät kestäneet riittävän kuumina kuin viitisen minuuttia kerrallaan, spriipolttimosta huolimatta.

Sisustukseltaan ja sijainniltaan Yume oli hyvä paikka. Paikka vaikutti myös siltä, että tavallinen illallinen olisi kokeilemisen arvoinen, joskaan ei välttämättä omalla rahalla. Sushikoulua en kuitenkaan suosittele.

Kokemus: 2 - Sushikoulussa liian vähän käytännön opintoja
Hinta-laatu: Petrattavaa

lauantai 6. joulukuuta 2008

Gastronautti - Kylmää kauppakeskusruokaa hitaasti

Vuonna 2003 lanseerattiin Gastronautti, palvelu joka kotiinkuljettaa laadukasta ruokaa erilaisista "oikeista" ravintoloista. Ajatus on konseptitasolla mainio, moni haluaisi varmasti vaivatta eteensä muutakin ruokaa kuin pizzaa. Vanha Gastronautti meni kuitenkin nopeasti kannattamattomana nurin.

Tänä vuonna Gastronautti teki paluun ja muutaman kerran olemmekin työkavereiden kanssa palvelua kokeilleet, venyvien duuni-iltojen kunniaksi.


Ensimmäisellä kerralla tilasimme pizzaa Il Duettosta. Pizzojen tulo kesti tunnin ja ne olivat saapuessaan kylmiä. Lisäksi en voi Il Duettoa suositella laadunkaan puolesta, ydinkeskustassa esimerkiksi Virgin Oil pieksee sen helposti.

Toisella kerralla tilasimme Nepalilaista (/intialaista) ruokaa Mt. Everestistä. Tällä kertaa ruoka oli erinomaisen hyvää ja jopa suhteellisen lämmintä saapuessaan, mutta toimitus kesti jälleen yli tunnin. Mt. Everest ansaitsee ruoan lisäksi kiitokset myös runsaasta lisukemäärästä sekä kuljetukseen soveltuvasta pakkaustyylistä - riisit, salaatit yms. olivat siististi omissa laatikoissaan.

Viimeksi tilasimme ruoat Knossoksesta, joka oli pohjanoteeraus. Annos oli pieni ja erittäin kylmä saapuessaan, lisäksi toimitus kesti lähes kaksi tuntia. Hymymme oli melko vino, kun jyrsimme kylmettynyttä lampaan varrasta, josta maksoimme pari kymppiä per lärvi ja vielä kympin toimitusmaksun päälle.

Pikasilmäyksellä ainakin useimmat Gastronautin ravintolat ovat Kampin Keskuksessa. Tämä tekee valikoimasta tylsän, teollisen ja laaduttoman. Laadukkaat ravintolat on nopeasti käyty läpi.

Nykyisellään en voi suositella Gastronauttia kenellekään kuin hätäratkaisuna, mikä on todella harmi - toimivana palvelu olisi todella loistava ja hyödyllinen.

Kokemus: 1,5 / 5 - Mt. Everestin hyvä ruoka ainoa positiivinen kokemus
Hinta-laatu: Petrattavaa

perjantai 21. marraskuuta 2008

Mandarin Court - Edullinen kiina+thai-lounasbuffet ydinkeskustassa

Laskusuhdanne leikkasi tästäkin kirjoituksesta puolet pois. Romahduksen kunniaksi käsittelyssä edullinen ja täyttävä lounas.


Syksyn positiivinen yllättäjä on ehdottomasti Mandarin Court - olin jotenkin onnistunut missaamaan tämän keskikaupungin helmen. Lönnrothinkadulla sijaitseva ravintola on sisultukseltaan ja tunnelmaltaan kiinalainen, mutta ainakin lounasbuffet sisältää laajan valikoiman myös thai-keittiön edustajia.

Buffetvalikoima koostuu kiinalaisista uppopaistetuista herkuista sekä thaimaalaisia herkullisista kastikkeista (tyyliin green curry, sweet and sour) eri lihoilla. Buffetin hinta on lounassetelin tuntumassa.

Kokemus: 3 / 5 - Hyvää ruokaa, kunnon valikoima
Hinta-laatu: Erinomainen - Yksi parhaita all-you-can-eat-paikkoja, joita olen ikinä kokeillut

lauantai 1. marraskuuta 2008

Ryan Thai - Autenttinen thai-kokemus Kasarmitorilla

"Helsingin vanhin thairavintola" Ryan Thai on yksi työporukkamme vakiolounasmestoista. Lounassetelin mukaan hinnoitellut annokset ovat isoja ja niihin sisältyy alkukeitto, joka tekee kokemuksesta heti vähän arvokkaamman. Lounasvaihtoehdoissa on tyypillisesti yksi kana-, yksi nauta- ja yksi katkarapuvaihtoehto, joiden maustajana kiertävät ristiin erilaiset curryt (esim. curry-kookosmaito ja vihreä curry) ja muut kastikkeet. Annokset eivät ole erityisen tulisia.


Ryan Thai on erittäin pieni ravintola, joten kiireisimpään lounasaikaan pöytää voi joutua jonottamaan. Yleensä pöytä järjestyy kuitenkin suhteellisen nopeasti. Palvelussa ripeyttä on selkeästi painotettu ystävällisyyden kustannuksella, mutta tästä ei kannata ottaa itseensä - henkilökunta on yhtä tylyä kaikille asiakkaille. Työläisen kannalta positiivista onkin, että Ryan Thai on "pöytääntarjoilupaikoista" nopeimpia, joten sorvi ei ehdi jäähtyä.

Ravintola on sisustettu aitothaityyliin, eli kitschiä, kultaa ja kuninkaan kuvia riittää.

Kokemus: 3 / 5 - Hyvää ruokaa nopeasti ja edullisesti
Hinta-laatu: Erinomainen

sunnuntai 5. lokakuuta 2008

Chez Dominique, Carma ja Postres - Michelin lounaat rivissä

Demoa lukuun ottamatta Helsingin Michelin-ravintolat tarjoavat myös lounasta. Toisin kuin tähtien mukaan hinnoitellut illalliset, kolmen ruokalajin lounasmenut ovat varsin samassa hintaluokassa (n. 30 e) muiden keskustan parempien ravintoloiden kanssa. Tämä tekee kolmikosta hinta-laatu-suhteeltaan erinomaisia lounaspaikkoja - ruoka ei nimittäin petä keskellä päivääkään.


Chez Dominique - Molekyylikeittiön ja ravintolashown ystävälle

Viime kesäkuussa kävimme kahdeksan hengen työporukalla lounaalla Chez Dominiquessa, Suomen ainoassa kahden Michelin-tähden ravintolassa. Onkin rehellistä heti alkuun myöntää, että muistikuvani ravintolan annoksista ovat hataroituneet hieman, mutta yleiskokemus on silti mielessä kirkkaana.

Ruoka oli laadukasta ja hyvää, kuten odottaa sopikin. Ranskalaisen keittiön vaikutteita sovellettiin kekseliäästi, hetkittäin jopa liioitellun kikkaillen: olen itse rehellisempien annosten ystävä, ja erilaiset vaahdot, kastiketipat ja muut yksityiskohdat annoksissa rupesivat ajoittain huvittamaan. Toisaalta ruoan yksityiskohdat ovat myös jääneet mieleeni paremmin, kuin annosten pääraaka-aineet (parsa, hanhenmaksa, kai). Täytyy kuitenkin varoittaa, että Chez Dominique on ruokakikkailun viholliselle viimeinen lounaspaikka. "Mä en haluu syödä vaahtoa kolosta", vastasi eräs kollegaani kerran kysymykseen, miksei hän halua mennä Dominiqueen.

Hans Välimäki on muistaakseni itse joskus haastattelussa maininnut, ettei kahden tähden pitämisessä ole mitään järkeä kustannusmielessä, ja ymmärrän kyllä tuskan: henkilökuntaa pyöri lounaskäynnillämme pelkästään salipuolella enemmän kuin asiakkaita. Minun silmissäni Chez Dominiquen suurin ongelma onkin Michelin-vaatimuksista seuraava kliinisyys.

Ymmärrän, että esim. yhdenaikainen ruoan tarjoilu tekee kokemuksesta teoreettisesti täydellisemmän, mutta samalla tappaa myös intiimiyden. Itse en voisi kuvitella järjestäväni romanttista illallista saati illanistujaisia kavereiden kanssa Dominiquessa. Työporukalle, sukujuhliin tai muuhun etiketitettyyn toimintaan ravintola sopii kuin nakutettu.

Kokemus: 4 / 5 - (Liian) täydellinen paketti
Hinta-laatu: Erinomainen (lounasaikaan)

Carma - Klassisen kaunis ravintola, monipuoliset raaka-aineet

Vierailin Carmassa syyskuun alkupuolella erään tuttavani kanssa - olin kutsunut hänet keskustelemaan yrityksemme tarjoamista uramahdollisuuksista, ja paikka soveltuikin rauhalliseen businesslounaaseen varsin hyvin.

Ruoka oli jälleen odotusten arvoista. Oma pääruokani oli rakennettu nieriän, kaverini ankanrinnan ympärille, ja molemmat pitivät annoksiaan herkullisina. Carman listoja muutaman kerran tarkastelleena olen havainnut, että keittiö ei pelkää suunnitella annoksiaan erikoisempienkaan raaka-aineiden ympärille (kts. myös P.S.), joten suosittelen paikkaa vaihtelunhaluisille.

Carmassa ruokailijoille annetaan aikaa - huomasimme istuneemme alku- ja pääruokien kanssa lähes puolitoista tuntia -, mutta pyydettäessä palvelu nopeutui - jälkiruoat ja espressot tulivat kiirehtimistoiveen jälkeen parissa minuutissa. Erinomaista.

Carma on erittäin intiimi, vain parikymmenpaikkainen ravintola. Carman sisustus miellytti silmääni salin puolella ja tummanpuhuvat taulut herättivät kiinnostavaa keskustelua. Vulgaarinä yksityiskohtana täytyy kuitenkin mainita miestenhuoneen seinällä roikkuneet pilakuvat, jotka olivat halpaa Tiimari-kamaa, eivätkä sopineet paikan henkeen (saatika olleet hauskoja).

Carma taipuu businesslounaiden lisäksi myös romanttisempaan menoon.

Kokemus: 5 / 5 - Ihmisen kokoinen finedining ravintola
Hinta-laatu: Erinomainen (lounasaikaan)

P.S. Söin viime viikolla Carman illallismenun, ja pakko myöntää, että viiden ruokalajin kokonaisuus oli erinomainen. Hyvän keittiön tunnistaa siitä, että myös hankalammat ruoka-aineet, kuten porsaan poski ja lampaan kieli taipuvat herkullisiksi ruoiksi.

Postres - Oma suosikkini Stadin ravintolatarjonnassa

Kun ensimmäisellä Postres-käynnilläni pari vuotta sitten eteeni laskeutui mielettömän herkullinen Tarte Tatin, olin myyty. Tämän jälkeen olen vieraillut ravintolassa useasti niin lounas- kuin illallisaikaan, ja voin rehellisesti myöntää Postresin olevan suosikkiravintolani Helsingissä.

Lounaat Postresissa ovat rakenteeltaan yksinkertaisempia ja rehellisempiä kuin kilpailevissa Michelin-paikoissa, mikä on omissa kirjoissani pelkkää plussaa. Vaikutelmani on, että Postres rakentaa annoksensa selkeämmin kauden raaka-aineiden ympärille - esimerkiksi korvasieniä ja parsaa alkukesästä ja kanttarelleja syksyllä. Lisäksi menuista on aina löytynyt myös kevyempi, yleensä valkean kalan ympärille rakennettu vaihtoehto - Carma ja Chez Dominique tuntuvat suosivan ranskalaiseen tapaan raskaampia pääraaka-aineita, kuten possua ja hanhenmaksaa. Kuten nimestä voi päätellä, Postresin vaikutteet tulevat välimeren keittiöstä.

Jälkiruoistaan Postres tunnetaan, ja niihin panostetaan myös lounasaikaan. Itse asiassa, paras jälkiruoka, jonka muistan eloni aikana nauttineeni, tarjoiltiin nimenomaan Postresin lounaalla tämän vuoden elokuussa: annos oli omena/likööri-sorbetin ympärille rakennettu erilaisilla kastikkeilla höystetty makujen ilotulitus.

Palvelu Postresissa on erittäin korrektia, joidenkin tuttavieni mielestä jopa hieman kylmää. Itse arvostan tarjoilijoiden kykyä antaa asiakkaille tilaa. Sisutus on valoisa ja sijainti Etelä-Esplanadilla loistava. Myös Postres toimii hienosti romanttisena illanviettopaikkana.

Kokemus: 5 / 5 - Stadin herkullisin ravintola
Hinta-laatu: Erinomainen (lounasaikaan)

torstai 18. syyskuuta 2008

Ravintola Amigo - Rehellistä ja maittavaa ruokaa lihansyöjille

Vierailin Tehtaankadun klassikossa, pihviravintola Amigossa ensimmäistä kertaa vasta noin kuukausi sitten. Ensimmäinen kerta oli niin mainio, että päädyin uusimaan reissuni eilen.


Amigo näyttää ulkoapäin rähjäiseltä ja sen oranssissa valomainoksessa on todellista 80-luvun meininkiä. Ensimmäisellä vierailukerralla nurkkapöydässä pidettiin moottoripyöräjengin kokousta, ja viereisestä ovesta pääsisi Bar Amigoon, jonka ammattilaisasiakaskunta kesäisin valtaa edustan terassin. Silti ravintolapuolen perussisustus ja henki on piristävän rehellinen, ja ylilyövyydessään positiivisen aitoespanjalainen.

Nautin molemmilla kerroilla saman "lautasen", ravintolan nimikkoannoksen Solomillo al Amigo. Tässä mainiossa kahdelle hengelle tilattavassa annoksessa pöytään tuodaan laudalla pitkä parilla, jonka päällä tirisee kunnon keko naudan sisäfilettä, tuoreita herkkusieniä, valkosipuliperunoita, maustevoita ja läjä muita rehuja. Ensimmäisellä kerralla seuralaiseni tilasivat syvääluotaavan otoksen muista a la carte vaihtoehdoista, mutta silmäilyn perusteella uskallan väittää tämän annoksen olevan ylitse muiden.

Annos oli valmistettu erinomaisesti. Pihvi oli kerrankin medium, eikä well done, kuten liian usein Suomessa käy mediumia tilattaessa. Ruokaa, myös arvokkaampia raaka-aineita eli lihaa ja herkkusieniä, oli enemmän kuin jaksoin syödä - Amigossa ei näiden kokemusten perusteella tarvitse tilata alku- tai jälkiruokia.

Myös suositeltu viini sopi hyvin annoksen kanssa. Pienen miinuksen ravintola saa ensimmäisellä kerralla tarjotusta sangriasta, joka maistui seisseeltä ja jonka hedelmät olivat muuttuneet kitkeriksi. Lisäksi jälkimmäisen kerran jälkiruoaksi tilaamani sorbettilajitelman jäätelöt eivät olleet laadukkaimpia syömiäni (mutta niitäkin oli paljon). Hinnat ovat siedettäviä, mutta paikan profiiliin nähden suhteellisen korkeita. Esim. tilaamani parilla maksoi 29,20 € per henkilö.

Amigo hoitaa konseptinsa tärkeimmän osan, eli pihviruoan, erittäin hyvin. Rohkenen väittää, että sain elämäni maittavimmat pihvit heillä tänä kesänä. Myös ravintolan sopivan rähjäinen henki antaa kokemukselle mukavan tunnelmallisen silauksen. Ei kasvissyöjille eikä laihduttajille.

Kokemus: 4 / 5
Hinta-laatu: Ok

sunnuntai 14. syyskuuta 2008

Teatterin Grilli, Café Ursula ja Café Esplanad - Ydinkeskustan salaattibaarit

Kun vierailee ravintoloissa pari kertaa päivässä, personal growth tapahtuu kuin itsestään. Tämän vuoksi vähintään toinen aterioista on hyvä pitää kevyenä - käydä esim. sushilla mainiossa Ichibanissa, tai perinteisemmin nauttia raikkaasta salaatista. Jälkimmäistä varten olen tunnistanut Aleksi-Espa-akselilta kolme hyvää "pick-and-mix" salaattibaaria - Teatterin, Ursulan ja Espan.

Teatterin Grilli - Salaattilegenda, jonka taso horjuu

Aloittaessani nykyisessä työssäni, jo toisena työpäivänä työkaverini veivät minut Teatteriin salaatille. Teatterin salaatti nauttii jonkinlaista kulttimainetta alueen työntekijöiden parissa, sillä jono kiemurtelee usein puolen päivän aikaan pihamaalla asti.

Teatteri on miljööltään ja tiloiltaan suosikkini salaattikolmikosta. Salaattiin saa lounassetelillä kaksi täytettä, joiden valikoima ja laatu on hyvä. Valitettavasti kesän aikana salaattibaarin laatu on romahtanut: käydessäni elokuussa pari kertaa, sain nahistuneita salaatinlehtiä ja täytteiden määrä oli selkeästi aiempaa vähäisempi. Niinpä käyntini ovat nyttemmin suuntautuneet enemmän kilpailijoiden suuntaan.

Kokemus: 2 / 5
Hinta-laatu: Petrattavaa

Café Ursula - Runsaimmat salaatit, psykedeelisin sisustus

Kaivopuistosta tutun Ursulan laajennuttua keskustaan, ydinkaupunki sai mukavan lisän salaattitarjontaansa. Aleksi 13:n viidenteen kerrokseen jemmattu Ursulan salaattibaari on räikeästi sisustettu, mutta näköala ikkunoista naapuritalojen katoille on tyylikäs - on hauska ihmetellä katonrajojen irvikuvapatsaita salaattilautasen takaa.

Ursulan annokset ovat runsaimpia, niihin saa jopa kuusi täytettä n. kympillä. Valitettavasti Ursulan täytteiden laatu on myös heikoin, tosin kovaan nälkään se on silti ainoa tehokas vaihtoehto.

Kokemus: 2 / 5
Hinta-laatu: Ok

Café Esplanad - Laatukahvila salaateissaankin

Toinen Espan salaattipaikka on Café Esplanad. Espan salaatit ovat suhteellisen laadukkaita, ja palvelu on kolmikon ystävällisintä. Täytteitä annokseen saa kaksi, kuten Teatterissa.

Ravintola kärsii lounasaikaan tukkoisuudesta, kun Bistro-puoli on varattu "oikeaa lounasta" nautiskeleville. Café Esplanad onkin riskivalinta, mikäli haluaa syödä salaattinsa paikan päällä. En suosittele myöskään turistikammoisille.

Kokemus: 3 / 5
Hinta-laatu: Ok

Täydellinen salaattibaari?

Helsingistä valitettavasti puuttuu "täydellinen salaattibaari". Se syntyisi yhdistämällä Teatterin tilat, Espan palvelun sekä Ursulan annosten runsauden. Raaka-aineiden laadussa kaikilla kolmikon jäsenillä on vielä petrattavaa, Espalla tosin vähiten.

Kuka täyttäisi tyhjiön - markkina on olemassa?

lauantai 13. syyskuuta 2008

La Cocina - Lounas melkein 20 minuutissa

La Cocina - Glo-hotellin hienompi espanjalainen Kluuvikadulla - aloitti kesän jälkeen uudet aikatakuulounaat. Lounaspaketteja on kolme: 20, 40 ja 60 minuutin lounaat, ja mikäli viimeisen ruokalajin saapumiseen kuluu luvattua aikaa enemmän, syöt seuraavalla kerralla vastaavan lounaan ilmaiseksi. Kun vielä kahden ruokalajin 20 minuutin lounaan hinta on ainoastaan 15 euroa, vaikuttaa malli paperilla erittäin houkuttelevalta. Niinpä kiireinen, mutta hyvää ruokaa arvostava duuniporukkamme suuntasi innolla Cocinaan, kun mainos lounaasta tipahti postiluukusta.

Alkupalaksi saimme mitäänsanomattoman salaatin, pääruoaksi muikkuja. Salaatissa oli pelkkää lehtisalaattia ja häviävän pieni määrä serranoa. Muikut olivat kuitenkin hyviä, joskin epätasaisesti suolattuja. Lounaan saapumisessa meni 23 minuuttia, ravintola piti lupauksensa - ja uusintakäynti oli taattu.

Toisella kerralla pääruoka oli naudan sisäpaistia. Vaikeahkosta ruoka-aineesta ei oltu onnistuttu tekemään mureaa, joten tuntuma oli kumimainen. Emme käyttäneet kuitenkaan kuponkejamme, sillä lounas oli tarjouksessa (kaksi yhden hinnalla) - ja ehdottomasti 7,5 euron arvoista. Alkuruoka oli todennäköisesti jälleen pettymys, koska en pysty muodostamaan siitä minkäänlaista muistikuvaa.

Eilen, pari-kolme viikkoa ensimmäisten käyntien jälkeen, menimme vihdoin käyttämään ilmasruokavoucherimme. Harmillisesti emme katsoneet listaa etukäteen, ja pääruoaksi oli kalmaria sekä vehnää seepiamusteessa. Mustekala on sinänsä hyvää, mutta pääruokamäärinä makuuni liian puuduttavaa. Lisäksi annoksessa tarjottu grillattu mustekala oli hieman viilennyttä - kuten jostain syystä palvelukin. Alkupalasalaatti oli vastaava, kuin ensimmäisellä kerralla.

Miljöönä La Cocina on varsin mukava, palvelu on pääsääntöisesti ystävällistä ja ammattitaitoista, ja ennen ateriaa tarjottava tomaattileipäsetti on pikantti yksityiskohta. Kollegani kehuivat myös paikan illallista, itse en ole tätä testannut.

Kolmen kerran perusteella sanoisin, että La Cocinan aikatakuukonseptille on tilaus ja lounaan perusidea toimii. Edullinen hinta näkyy kuitenkin alkupalojen raaka-ainekuluissa pihistelynä sekä pääruoan vaihtelevana tasona. Lounasannokset ovat myös erittäin pieniä.

Suosittelen ravintolaa varauksella työporukoille, jotka haluavat vaihtelua perinteisempiin pikalounaisiin (salaatti, intialaiset). Muistakaa kuitenkin katsoa menu etukäteen.

Kokemus: 2 / 5 - Säästökuuri näkyy alkuruoissa ja annoskoissa, ruoan laatu vaihtelee
Hinta-laatu: Ok - Parempaa ruokaa omalla rahalla, nopeasti

Hyvän ruoan puolesta

Tänään pidemmän aikaa mielessäni muhinut ajatus näki vihdoin päivänvalon: perustin ruokablogin.

Mikä tekee minusta pätevän ravintolakriitikon? En omaa journalistin koulutusta tai kuulu hienoihin gastronomiklubeihin. Sen sijaan olen työni puolesta ravintolapalveluiden suurkuluttaja: arkisin syön usein ravintolaruokaa kahdesti päivässä, viikonloppuisin kerran - ellen onnistu kutsumaan itseäni soppapatojen ääreen ystävieni luo. Pelkään sähköhellani nuppien ruostuvan joku päivä kiinni.

Tulen keskittymään blogissani Helsingin ravintoloihin, mutta lupaan tarvittaessa raportoida myös ulkomaan ja -paikkakuntien exkursioista. Alkuun päivitystahti tullee olemaan tiiviimpi, sillä juttuideoita, eli ravintolakokemuksia, on jo tältä syksyltä hyvä määrä kasassa.